Shopifyn B2B-toiminnot ovat nykyään saatavilla useammilla tilaustasoilla kuin Shopify Plus. Tämä tekee alustasta relevantin useammalle tukkukauppiaalle ja valmistavalle yritykselle, mutta tilaustason valinta vaatii silti, että ymmärrätte hinnoittelurakenteenne, asiakasmallinne ja integraatioarkkitehtuurinne.
B2B-päätös ei enää ala Shopify Plusista
Shopify B2B on pitkään ollut tiiviisti yhdistetty Shopify Plussiin. Keväästä 2026 lähtien keskeiset B2B-toiminnot ovat saatavilla myös Basic-, Grow- ja Advanced-tasoilla.
Yritysprofiilit, yritysosoitteet, maksuehdot, volyymihinnat, määräehdot, tilausnumerot ja itsepalvelu eivät siten ole enää riittäviä syitä valita Plus automaattisesti.
Tämä ei tarkoita, että tilaustasot ovat muuttuneet samanarvoisiksi. Ero on ensisijaisesti siinä, kuinka pitkälle tarvitsette segmentoida valikoimaa, hintoja ja ostokokemuksia yksittäisille asiakkaille.
Mitä Basic-, Grow- ja Advanced-tasoilla sisältyy
Näillä tilaustasoilla voitte käyttää Companies- ja Company Locations -toimintoja edustamaan yritysasiakkaita ja heidän erilaisia ostopaikkojaan.
Voitte muun muassa:
-
antaa yhteystiedoille oikeudet eri yritysosoitteisiin
-
tarjota maksuehtoja
-
käyttää volyymihintoja ja määräehtoja
-
antaa asiakkaiden tehdä uudelleen tilaus aiemmista tilauksista
-
kerätä tilausnumeroita
-
ohjata tilaukset lähetettäväksi luonnoksina tarkistettaviksi
-
käyttää enintään kolmea aktiivista B2B-luetteloa Shopify Marketsin kautta
Suhteellisen yhtenäisen tukkukauppatarjonnan yritykselle tämä voi riittää pitkälle. Esimerkiksi luetteloa voidaan käyttää suomalaisille jälleenmyyjille, toista muulle Euroopalle ja kolmatta erityiselle asiakaskadolle.
Rajoitus korostuu, kun jokaisella asiakkaalla on omat sopimuksensa, hinnalistansa tai valikoimansa. Kolme luetteloa on yhteinen raja kaikille aktiivisille B2B-markkinoille, ei kolme luetteloa per asiakas tai markkina.
Milloin Advanced-taso muuttuu relevantiksi
Advanced on erityisen relevantti, kun B2B-asiakkaat tarvitsevat tilanteeseen sopeutuvamman kaupan ja kassaprosessin.
Tilaustaso tarjoaa kontekstuaalista kauppaa ja kassaprosessia Shopify Marketsin kautta. Tämä tarkoittaa, että eri asiakaskadot voivat kohdata räätälöityä sisältöä ja erilaisia ostokokemuksia saman kaupan sisällä.
Tämä voi olla arvokasta yhdistetyssä kaupassa, jossa sekä kuluttajat että yritysasiakkaat tekevät ostoksia. B2C-asiakas voi kohdata kampanjavetoista viestintää, kun taas kirjautunut jälleenmyyjä saa tehokkaamman tilauskokemuksen.
Advanced ei kuitenkaan ratkaise tarvetta rajoittamattomille tai suoraan asiakkaalle osoitetuille luetteloille.
Milloin Shopify Plus on edelleen oikea valinta
Shopify Plus muuttuu relevantiksi, kun monimutkaisuus on liiketoimintamallissa, ei vain tilausten määrässä.
Plus tarjoaa muun muassa:
-
rajoittamattoman määrän B2B-luetteloita
-
luetteloiden suoraa osoittamista yrityksille ja yritysosoitteille
-
asiakaskohtaisia valikoimia ja hintoja tarkemmalta tasolta
-
maksesitoksia ja osamaksuja
-
maksupyynnön per toimitus
-
kontekstuaalista kauppaa ja kassaprosessia
-
suurempaa vapautta rakentaa monimutkaisia B2B-prosesseja
Valmistavalla yrityksellä voi esimerkiksi olla jälleenmyyjiä, joilla on erilaiset sopimukset, tuoteoikeudet ja nettohinnat. Jos näitä variaatioita on käsiteltävä asiakasta tai toimitusosoitetta kohden, suora luettelo-osoitus muuttuu nopeasti tärkeäksi.
Siksi on harhaanjohtavaa arvioida Plussia pelkästään liikevaihdon tai liikenteen perusteella. Ratkaiseva kysymys on, kuinka monta liiketoimintaehtoa on voitava ilmaista ilman manuaalisia poikkeuksia.
Viisi kysymystä, jotka tulisi ohjata tilaustason valintaa
1. Miten asiakkaat segmentoidaan?
Rikoiko muutama yhteinen asiakaskadot, vai tarvitsevatko yksittäiset yritykset ja yritysosoitteet omat ehdotensa?
Laaja segmentointi voidaan usein käsitellä Marketsin ja muutaman luettelon avulla. Asiakaskohtaiset sopimukset viittaavat useammin Plussiin.
2. Kuka omistaa hinnan?
Päätä, hallinnoidaanko hinnat Shopifyssa, ERP-järjestelmässä vai jossakin muussa järjestelmässä.
Jos Business Central tai jokin muu ERP on pääjärjestelmä, Shopifyn luettelorakenteen on heijastettava ne hintaryhmät, joita on todellisuudessa mahdollista ylläpitää ja synkronoida. Suurempi määrä luetteloita ei automaattisesti ole parempi, jos hinnojen omistajuus on epäselvää.
3. Pitäisikö B2B:n ja D2C:n jakaa kauppa?
Yhdistetty kauppa voi vähentää tuotteiden, sisällön ja integraatioiden kaksoishallintoa. Samalla se vaatii selkeitä sääntöjä siitä, mitä tuotteita, hintoja, maksutapoja ja viestejä kunkin asiakastypin on kohdattava.
Muille toiminnoille erillinen B2B-kauppa on helpompi hallita. Päätöksen tulisi perustua organisaatioon, valikoimaan ja asiakaskokemukseen – ei yleiseen alustasääntöön.
4. Miten tilauksia käsitellään?
Kaikkien B2B-tilausten ei tarvitse mennä suoraan toimitukseen.
Jotkut tilaukset vaativat luottotarkistuksen, tarjousarvioinnin, manuaalisen hyväksynnän tai täydentämisen ennen kuin ne muuttuvat lopullisiksi. Dokumentoi, mitkä tilaukset voivat mennä suoraan läpi ja mitkä tulee luoda luonnoksina.
5. Miltä integraatio näyttää?
B2B-toteutus vakiintuu vasta, kun Shopifyssa ja ERP-järjestelmässä on sama näkemys yrityksistä, yritysosoitteista, yhteystiedoista, hinnoista ja tilauksista.
Päätä muun muassa:
-
mikä järjestelmä luo yrityksen
-
miten Company ja Company Location vastaavat ERP-järjestelmässä
-
missä ulkoiset asiakasnumerot tallennetaan
-
miten laskutus- ja toimitusasiakas erotetaan
-
miten yhteystietoa, jolla on pääsy useisiin osoitteisiin, käsitellään
-
mitä tapahtuu, kun synkronointi epäonnistuu
Aloita liiketoimintamallista, älä toimintoluettelosta
Se, että B2B on saatavilla useammilla Shopify-tasoilla, madaltaa kynnystä aloittaa. Se ei korvaa harkitun rakenteen tarvetta.
Kartota siis asiakkaat, osoitteet, hinnalistat, oikeudet, tilaussäännöt ja järjestelmän omistajuus ennen tason valintaa. Vasta sitten voidaan arvioida, riittävätkö kolme markkinapohjaista luetteloa vai tarvitsetteko asiakaskohtaista ohjausta Shopify Plussiin.
Stride auttaa vakiintuneita yrityksiä arvioimaan Shopify B2B:tä, mallintamaan tietoja ja yhdistämään alustan liiketoiminnan kannalta kriittisiin järjestelmiin. Tavoitteena ei ole valita suurinta tilaustasoa, vaan arkkitehtuuria, joka kestää, kun liiketoiminta kasvaa.
